Kesän viimeisestä riparistakin on jo kuukausi aikaa. Se oli sellainen, kuin odotin; vauhdikas, virtaa täynnä ja viimeisenä iltana itkuntäyteisenä ihana. Konfirmaation jälkeen haikeus tuntui kotona istuessa, ja seuraavana päivänä mulla starttasi taas arki Jyväskylässä koulun parissa. Käytiin tyttöjen kanssa viihteellä muutamaan otteeseen Jyväskylän yöelämässä. Julian kanssa kuunneltiin myös Gettomasaa livenä lounaispuistossa. Saatiin myös tietää, että marraskuussa olisi lähtö Enlantiin.. Siitä lisää myöhemmin.
Löysin elämääni rakkauden, ihmisen joka kohtelee mua oikeasti kauniisti. Autettiin hänen kanssaan Erikan muutto uuteen kotiin eräänä viikonloppuna ja urakan päälle lasilliset skumppaa. Alkusyksystä laiteltiin taas mun tukkaa vähän asiallisempaan kuntoon, ja ensiviikolla musta olisi tarkoitus tehdä sitten vaaleampi vielä vähän lisää.
Koululiikunnasta lintsasin twerkkaus ja tankotanssitunnit, mutta ai että, melominen on kyllä se mun juttu. Siitä tykkään. Käytiin siis melomassa eräs perjantai-aamu ja sieltä lähdettiin Liisan kanssa käymään mun äidillä Lappeenrannassa. Oli kiva viettää vähän tyttöjen viikonloppua. Meillä oli myös syksyn eka trendinäytös KC:ltä, jossa oli jos minkäkinlaista tukkaa.
Tää syksykin vaan tuli ja meni, nyt aamuisin on alkaneet tiet olla huurussa ja ilmassa niin paljon sumua, ettei läpi näe. Yöt on satunnaisesti jo kai pakkasella, kun aamulla on vielä yhdeksän aikaan yksi aste lämmintä. Päivällä lämpenee kuitenkin yli viidentoista. Tuntuu hurjalta, että kesä meni, mihin se oikein meni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti